Haasteita koulutuksessa?

Aina silloin tällöin tulee vastaan koira, yleensä uros (voi toki olla narttukin), jolla on äärimmäisiä haasteita keskittymisessä. Kaikki ympäristön häiriötekijät tuntuvat olevan liikaa koiran keskittymiselle:

  • muut koirat
  • ihmiset
  • liikenne
  • uudet paikat
  • muut eläimet
  • äänet
  • jne
Eddie, jota pidän tavallisen vilkkaana, mutta oli senkin kanssa haasteita noin 1-vuotiaana.

Hyvä uutinen tässä on se, että tällaista koiraa pystyy kouluttamaan ja ympäristöä hallitsemaan. Se vaatii vain suurta ovelutta ja oppimisteorioden tuntemista. Tällaisen koiran kouluttaminen ja siinä onnistuminen on sellainen oppimiskokemus, että oksat pois. 

Toivo, jonka kanssa ohjaaja on oppinut paljon koirankouluttamisesta.


Se mitä myös tarvitaan, on hermot ja niiden hallinta. Onneksi me ihmiset olemme joustavia aivoiltamme. Me opimme hallitsemaan hermomme, jos niin haluamme. Se koira on, mitä on ja sen kanssa pelataan niillä korteilla, jotka on jaettu. Siksi meidän tulee joustaa ja karistaa hartoiltamme turhat kuvitelmat ja odotukset. Jos hermostuttaa, niin se koira pannaan hetkeksi pois ja rauhoitellaan omia hermoja. Tässä kohtaa on hyvä miettiä sitä, mitä koira jo osaa ja lähteä rakentamaan sen pohjalta. Koiralta ei saa vaatia liikoja. Jos se ei kunnolla pysty edes katsekontaktiin muiden koirien läsnäollessa, niin keskitytään sen vahvistamiseen, eikä katsota, miten muut edistyvät. Heillä on toisenlaiset pelimerkit.

Avainasioita ovat:
  • hallitse omat hermot
  • tee sellaisia harjoituksia, jotka koira pystyy tekemään
  • vahvista oikeaa tekemistä
  • pidä vahvistetiheys taajana (n. 12 krt/min)
  • pidä taukoja
  • pidä riittävä etäisyys häiriöön (siten, että koira pystyy vielä suoriutumaan tehtävistä)
  • opettele käyttämään palkkoja (vahvisteita) luovasti (joskus joutuu vaihtamaan jatkuvasti, koska koiran mielenkiinto ei säily)
  • pidä koulutustilanne teille molemmille miellyttävänä, vältä stressiä
  • harjoittele aina eri paikassa ja eri häiröissä (riittää, että paikka vaihtuu vaikka 50m toiseen suuntaan)
  • etsi itsellesi kouluttaja, joka osaa auttaa ongelmassa
  • Tällaiselle koiralle onnistumisen positiivinen vahvistaminen on äärimmäisen tärkeää. Positiivisella rankaisulla ja negatiivisella vahvisteella ei pääse puusta pitkälle näiden "ADHD-tapausten" kanssa.
  • Sopivia häiriöharjoittelutemppuja on katsekontakti, käsikosketus, seuraaminen jne.
  • Tarkkaile, minkä mielentilan koira on yhdistänyt minnekin paikkaan.
  • Vältä negatiivista treeniseuraa, joka lannistaa sinut kommenteillaan. Etsi parempia kavereita!
  • Se joka on sitkeämpi, se voittaa!
  • Nauti koiratasi! Se on hyvä tyyppi!
Tässä en nyt puhu tavallisesta vilkkaasta koirasta. Niitä on pilvin pimein liikkellä. Tässä on kyseessä koirat, joilla suuria hankaluuksia keskittyä. Tällaisen koiran pysyy kouluttamaan aivan hyvin, kun pudistaa hartoiltaan kaikki ennakko-odotukset, -käsitykset, -luulot ja on avoin koiralle ja se ominaisuuksille ja motivaattoreille. Näistä koirista voi tulla jopa ihan huikeita koira, kunhan ohjaaja oppii vetämään oikeasta narusta. Olen ollut mukana seuraamassa monen tällaisen kehittymistä ja jokainen on edistynyt hyvin ja niissä on ollut paljon hyviä ominaisuuksia.

Ulla


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pienen pennun liikunta ja kehitys (8-12 viikkoa)

Luoksetulo pillillä

Positiivinen rankaisu ja negatiivinen vahvistaminen, siis what?