www.koiraharrastaja.fi

En voi olla hehkuttamatta uutta kirjaani. Se on ensimmäinen ja spesiaali siksi. Sydänverellä kirjoitettu rakkaasta asiasta. Jo pitkään spanielin kanssa metsästäminen ja siihen liittyvä koulutus on ollut lähes ainoa harrastukseni. Yritys, vuorotyö toisaalla ja pienet lapset ovat imeneet "vapaa-ajan" kovin vähäiseksi. Vähäisiksi ovat jääneet spanieleiden metsästyskokeetkin. Kaikkeen ei vain voi revetä. Intohimoahan tämä on. Ei voi muuta sanoa. Tässä on niin kauan eletty ja hengitetty cockeria, joten pakko oli jakaa se muiden kanssa. Kai sitä jokunen ihan validi ajatuskin syntynyt. Alunperinhän kirjan piti olla vähän laajempi pentuopas kasvateilleni, mutta syventyessäni rodun käyttötarkoitukseen ja historiaan, se kasvoi kasvamistaan. Siinä on 134 sivua ja runsas määrä valokuvia, joita olen vuosien varrella ystävieni kanssa ottanut. Olen lukenut valtavan määrän aiheeseen etäisestikin liittyviä tekstejä, jotta tiedot olisivat oikeita. Voi tietysti olla, että siellä on laps

Toin muutaman uudenmallisen W25-pillin myyntiin ja niistä sitten kyseltiin, miten ne eroavat näistä tavallisemmista pilleistä kuten Acme 211 1/2 ja 210 1/0. Seuraavassa videossa toimin pillipiiparina ja kokeilen pillien ääniä. Suurin ero on noutajapillin ja spanielinpillin välillä. W25 pilli on englantilainen pilli, joka ilmeisesti on kuuminta hottia field trial maailmassa: Laitetaan samalla pieni kilpailu pystyyn. Voit osallistua kommentoimalla tähän blogiviestiin. Minkä pillin haluaisit ja miksi? Paras vastaus saa haluamansa pillin. Aikaa vastata on 16.4 asti. Koko pillivalikoimaan voit tutustua täällä:  https://holvi.com/shop/Koiraharrastaja/section/pillit-ja-pillinarut/

Sanoin äidille noin viisivuotiaana, että haluan isona kirjailijaksi. Vei se kuitenkin 36 vuotta ennen, kuin minusta tuli kirjailija. Tämä projekti alkoi noin kolme vuotta sitten, kun aloin päivittämään pentuopastani. Kuten on kovin tavallista minulle, mopo karkasi huolella käsistä. Aloin kaivella historiaa, tutkia asiaa lähemmin ja huomasin olevan hyvin syvällä aiheessani. Tekstiä oli syntynyt kokonaisen kirjan verran. Siinäpä se sitten oli: kirja. Varsinainen teksti on ollut vuoden verran valmiina. Haasteena on ollut oikolukeminen ja se, että halusin itse taittaa kirjan alusta loppuun asti. Rakas ja kärsivällinen aviomieheni on toiminut oikolukijana ja armottomasti poistanut kymmeniä ylimääräisiä ja-sanoja. Jos jotain olen oppinut niin sen, että joka toista lausetta ei pidä aloittaa ja-sanalla. Taittamisen otin haasteena. Päätin, että opettelen käyttämään InDesignia ja niin opettelin. Tämä kirja on taitettu kahteen kertaan: ensin viime kesänä ja sitten tänä talvena... Koska ensimm