Koira kuumenee

Työkoiraroduissa jalostus on tasapainoilua ominaisuuksien suhteen. Joskus tai aika useinkin itseassa syntyy koiria, jotka ovat valmiiksi hyvin virittyneitä. Myös ohjaaja voi olla mukana vaikuttamassa koiransa vire- ja stressitilaan kiihdyttävästi. Me haluamme innokkaita työkoiria ja siinä mukana voi tulla myös kuumenevia koiria. Kaikilla ei ole off-nappulaa asennettuna valmiiksi. Hyvä uutinen on, että lähes poikkeuksetta niihin saadaan sellainen asennettua. Loppuihinkin onnistuu yleensä jonkinlainen jarru. Käyttöjalostetuilla koirilla tuskin koskaan on ongelma liian alhainen viretila.

Tärkeimpiä asioita metsästäys- ja harrastuskoiran pentu- ja nuoruusvaiheessa on opettaa ne rauhoittumaan. Kun tehdään, niin tehdään ja kun rauhoitutaan, niin rauhoitutaan. Jokaisen koiranomistajan tulisi opetella tuntemaan koiransa viretila ja mitä merkkejä se näyttää stressaantuneena.

Viretilan kanssa parasta on, että havainnoi koirastaan, että pystyykö se tekemään vaadittuja asioita. Jos ei kykene, niin silloin viretila on liian korkealla.  Koira ei esim. pysty ottamaan katsekontaktia tai olemaan hiljaa. Silloin ohjaajan on mentävä itseensä ja mietittävä, että miten sen vireen saa laskettua sille tasolle, että koira pystyy jotain oppimaan tai suorittamaan.



Viretilaan on ehdottomasti puututtava! Muuten koiran kanssa ei voi tehokkaasti harrastaa ja koira on stressissä. Esimerkkejä, jolloin vire on liian korkealla:
  • koira vinkuu
  • koira huutaa tai haukkuu
  • rynnii, repii taluttimisesta
  • tärisee
  • ei pysyty suoritumaan normaalisti osaamistaan asioista
  • tekee jotain sijaistoimintoa
  • hännän heiluttaminen saattaa myös olla tietyissä tilanteessa merkki, ettei koira keskity.
Jos näin on, niin vaikka kuinka olisi maksettu harjoitus tai kiva treeniporukka, niin keskity siihen, että saat koiran rauhoittumaan. Jos tämä vaatii sen, että koira viedään 100 metrin päähän, niin sitten se on tehtävä. Vaikeus on usein etäisyyden funktio ja siten, kun välimatkaa häiriöön kasvatetaan, niin koirakin yleensä jossain vaiheessa pystyy taas tekemään yhteistyötä. On tärkeää ymmärtää, että koira on sellainen, kuin se on. Se ei tee mitään ärsyttääkseen, se ei vaan kenties pysty hillitsemään.

Jokaisen pennun kanssa tulisi harjoitella odottamista ja rauhoittumista erilaisissa häiriöissä. Mikä on yhtä tärkeää, on yhteistyön tekemisen harjoittelu häiriössä. Pennulle voi opettaa jonkin tempun, joka on sille mieleinen (esim. käsikosketus, luopuminen tai katsekontakti) ja teettää sitä mahdollisimman monissa paikoissa. Myöhemmin voi teettää jotain vaikeampaa (esim. seuraaminen tai esineen poimiminen). Tärkeää tässä on yhteistyön rakentaminen erilaisissa paikoissa.

Voiko riistaa käyttää häiriönä? Ehdottomasti! Se on jopa suositeltavaa. Riistasta pitää tehdä "business as usual" koiralle. Siinäkin on pidettävä huoli koiran viretilan sopivuudesta ja työskenneltävä kiihtymiskynnyksen alapuolella. Toiset eivät kiihdy mistään ja toiset kiihtyvä heti nähtyään sulan jossain. Kaikkien kanssa harjoittelusta riistan läsnä ollessa on hyötyä. Koira, joka on pidetty erossa kaikista riistakosketuksista, saattaa hyvinkin lähteä aivan lapasesta, kun se viedään ensi kerran oikeaan tilanteeseen. Sillä (eikä ohjaajalla) ole mitään työkaluja tilanteen hallitsemiseksi.

Yksi idea riistahäiriötilanteen rakentamisesta: 
  • etsitään paikallinen pullasorsalampi
  • kävellään koiran kanssa rennosti kohti lampea ja tarkkaillaan koiraa
  • kun huomataan, että koira alkaa olla kiinnostunut linnuista, otetaan muutama askel taaksepäin ja teetetään koiralla jotain tehtävää, jonka se varmasti osaa.
  • Jos tämä menee hyvin, voidaan mennä lähemmäksi ja toistaa tilanne. (päätä onnistumiseen)
  • Jos sen sijaan koirasta katoaa yhteys, mennään reilusti taakse päin ja haetaan kohta, jossa yhteys palautuu.
  • ollaan opittu koirasta muutama asia:
  1. Mikä sen kynnys tässä kohtaa on
  2. kuinka se kiihtyy
  3. Missä kohtaa se pystyy taas keskittymään
Tavoitteena on koira, joka pystyy yhteistyöhön, vaikka olisi kuinka kuuma tilanne. Ja kuumiin tilanteisiin nämä pääsevät joka tapauksessa. Olipa koira/ohjaaja siihen valmistautunut tai ei.

Alla on pari videoita, joissa omat jo valmiit koirat harjoittelevat riistan läsnäollessa. Huomattavaa tässä on se, että kumpikin koira on kynnyksensä alapuolella eli tehtävä onnistuu. Tämän tyyppisesti harjoiteltaessa on tiedettävä, että koira pysyy oikeassa vireessä. (Älä vie koiraasi tällaiseen tilanteeseen harjoittelematta ensin kunnolla.)






Mistä koiran voi häiriintyä ja vire nousta:
  • toiset koirat
  • vieraat tai tutut ihmiset
  • paikat
  • äänet
  • hajut
  • muut eläimet erit. riista
  • kuollut riista
Mikäli jonkun tietää ongelmaksi, niin siihen kannattaa panostaa. Ja pyytää kokeneempaa ihmistä apuun. Oikeanlainen toimintasuunnitelma saattaa säästää monelta päänsäryltä.

Muuten Heini tulee pitämään erinomaisen pentukurssin lintukoirille: Hänellä on kokemusta erittäin häiriöherkästä koirasta, ja osaa neuvoa kuumakallejen kanssa.



Ja toinen juttu: Meillä on 7-vee kemut. Ollaan siis kouluikäisiä. Siihen liittyy arvonta tuolla Facessa (on tuloillaan siis): 




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pienen pennun liikunta ja kehitys (8-12 viikkoa)

Luoksetulo pillillä

Positiivinen rankaisu ja negatiivinen vahvistaminen, siis what?