Näin flunssan kourissa kotikoneen äärellä on hyvä muistella kulunutta vuotta. Vuosi 2016 on monella tavalla ikimuistoinen. Eikä vähiten siksi, että päätin muuttaa elämäni kurssia aloittamalla opiskelut. Monivuotisesta yrittäjyydestä huolimatta minulta on puuttunut kaupallinen koulutus. Olen koko aikuisen ikäni olla ollut työssä myyntityössä, mutta ajallisesti haastavan työpaikan ja pienten lasten takia en ole "jaksanutkaan" ajatella ammattitaidon täydentämistä. Nyt tuli sitten sen aika. Hain tradenomikoulutukseen ja pääsinkin sinne reilulla marginaalilla. Opinnot alkoivat syksyllä ja ne ovat meneet hienosti ja nautin opiskelusta! Vanha hikari on nostanut taas päätään.
Tuore opiskelija
Jotta haasteet eivät loppuisi kesken, olen koko vuoden suorittaunut myös eläintenkouluttajan ammattitutkintoon tähtääviä kursseja. Olen aina halunnut tietää kaikesta kaiken. Ollessani lapsi äitini oli välillä aivan helisemässä, kun jokainen lause alkoi sanalla miksi. Haluan siis tietää, miten eläimiä koulutetaan ja miten päästyään hyvään lopputulokseen. Haluan itselleni laajan työkalupakin ja ymmärryksen asiasta. Joten operantti kouluttaminen on otettava hallintaan. Mielestäni se tulee ymmärtää, jotta voi sanoa tietävänsä jotain kouluttamisesta.
Video, jonka Koiraharrastaja (@koiraharrastaja) julkaisi
Kirjoitin kirjan! Lapsuuden unelma-ammatti oli kirjailija ja nyt siitä tuli tavallaan totta!
Harrastuksen parissa olen ajanpuutteen takia vetäytynyt taka-alalle ainakin yhdistystoiminnassa ja kokeiden järjestämisessä. Aika ja jaksaminen ei tällä hetkellä vain riitä. Lisäksi olen vahvasti sitä mieltä, että on tehtävä tilaa uusille harrastajille ja tuoreille mielipiteille.
Tänä vuonna syntyi yksi pentue Miinalle. Tällä kertaa sijoitin siihen vielä enemmän aikaa ja tein niiden kanssa Puppy Culture-ohjelmaa. Kevät pentujen kanssa oli todella antoisaa aikaa. Pentueesta sijoitettiin yksi narttu Iris.
Pääsisäis-Iris
Keväällä pidimme yhteisen leirin Joroisilla Paroisen Jukan kanssa. Leiri oli erittäin onnistunut ja oli mukava nähdä koiria ja niiden kehitystä. Alkusyksystä pidimme riistakoulutuksen koirille täällä Hyvinkäällä. Lisäksi oli muutamia pikkutreffejä kasvattien kanssa.
Heka leirillä vesityössä!
Koerintamalla oli hyvä tuloksia. Ria (L. Goldielocks) nousi VOI-luokaan SPME:ssä ja oli mestaruudessa neljäs. Ruovedellä aivan kauden lopussa teki myös ensimmäisen VOI1-tuloksensa. Lisäksi Ria kävi luonnetestissä keväällä saadan itselleen tyypillisen tuloksen. Hienoa Ria ja Jenni!
Jenni ja Ria
Siiri (L. Hyacinth) onnistui hyvin nuoresta iästään huolimatta. Nousi VOI-luokkaan Vihdissä marraskuun puolessa välissä. Jukalta ja Siiriltä voi kyllä odottaa paljon tulevaisuudessa.
Sitten lopuksi Juhan Miina (ja ehkä hiukan minunkin). Onnistuimme lopultakin yhdessä ja saimme Miinan nuosemaan Voi-luokkaan Salossa marraskuussa. Miinan isäntä ei halua sen kanssa kokeissa käydä, niin joutuu valitettavasti käymään hermoheikon emäntäsä kanssa. Havaitsin tänä syksynä itsessäni mielenkiintoisen ominaisuuden: maastoepävarmuuden. Siis jos koen, että en pidä maastosta, niin alkaa alamäki suorituksessa. Kuusiaita mm. on sellainen, joka saa aina epävarmuuden aikaiseksi minussa. Kun muutun epävarmaksi, alan pillittämään ja mitä enemmän pillitän, sitä rajummin ja kauempana koira hakee. Toisin sanoen lähtee lapasesta. Tätä tulee jatkossa työstää. Koira kyllä osaa, emäntä on se heikoin lenkki.
Miina
Metsästysharrastus on ollut sitä, mitä se nyt on ollut monta vuotta: silloin kun ehtii ja lapset saa hoitoon. (Lintsasin koulusta pari kertaa syksyllä moisen takia).
Lykkyä pyttyyn ensi vuodelle! Taas on uudet haasteet edessä!
Liikunta on hyväksi pennun fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle. Koirat on luotu liikkumaan ja ne saavat suurta nautintoa juoksemisesta ja fyysisistä haasteista. Pienen pennun omistajalle voi olla haasteellista se, että kuinka paljon sille "taapreolle" annetaan liikuntaa ja kuinka. Liikunta ei olle hyväksi vain pennun fysiikalle, vaan myös sen mielelle. Se tarvitsee uusia kokemuksia ja sopivia haasteita kasvaakseen toimintakykyiseksi aikuiseksi. Liikunta ja uudet kokemukset ovat tärkeitä pennun aivojen kehitykselle, edesauttaa oppimiskykyä, muistia ja jopa tunteiden hallintaa. Ulkona liikkuminen on koiralle lajinomaista toimintaa ja siis erittäin tärkeää juuri pienelle pennulle sen ollessa sosiaalistumiskaudellaan. Älä unohda tätä ja älä suotta pelkää viedä rokottamatonta pentua ulos. Varovaisuus toki on aina paikallaan, mutta maalaisjärki on tässäkin asiassa oivallinen. On kuitenkin syytä huomioida pennun ikä ja fyysinen kehitysvaihe, sillä liiallisella liikunalla voi o
Luoksetulo pillillä Pilli on jokaisen koiran omistajan perusvaruste, joka olisi syytä hankkia. Miksi? Sillä on helppo hallita koiraa. Kunnolla pilliin ehdollistettu luoksetulo takaa hyvän luoksetulon tilanteessa kuin tilanteessa. Ja toimiva luoksetulo on melkein elinehto koiran kanssa. (Koiran voi myös opettaa pysähtymään vihellyksestä). Luoksetulo pillillä voi olla vaikka kaksi lyhyttä tai lyhyiden vihellysten sarja. Sen tulee olla aina sama. Harjoittelu aloitetaan välittömästi, kun pentu tulee taloon. Ruoka-aikojen yhteydessä koira kutsutaan syömään pillillä. Tarkoitus on, että luoksetulo liitetään johokin miellyttävään. Tällöin halu tulla luokse kasvaa. Kun pentu kasvaa, niin harjoitukset siirtyvät ulos ja vaativuus kasvaa vähitellen. Ja ei kutsuta pentua luokse, jos sillä on mielenkiintoista tekemistä. Silloin mennään hakemaan pentua. Palkan tulee olla jotain sellaista, mitä koira arvostaa: kehuja silityksiä ja rapsutuksia leikkiä vapaana juoksemista noutoj
Edellisessä postauksessa käsittelin parin positiivinen vahvistaminen ja negatiivinen rankaisu. Tässä siis on siis jäljellä se vähemmän kivampi pari eli positiivien rankaisu (positive punishment) ja negatiivinen vahvistaminen (negative reinforcement). Eli P+ ja R-. Positiivinen rankaisu tarkoittaa sitä, että tilanteeseen lisätään jotain epämiellyttävää. Klassinen esimerkki on, että meistä jokainen oppii kerrasta, että kättä ei voi laittaa kuumalle levylle tai kieltä pakkasella metalliin. Se on positiivinen rankaisu (P+), teosta seuraa jotain ikävää ihmisen kannalta. Tätä voidaan käyttää niin ihmisten kuin eläinten kouluttamisessa. Virheestä seuraa rankaisu, joka on ikävä ja näin ollen vähentää käytöksen todennäköisyyttä. Se voi olla tehokas tapa opettaa asioita, mutta miten on eettisyyden laita? Siinäkin on aste-eroja. Mikä voi olla positiivinen rankaisu eläimelle? Se on jotain eläimestä epämiellyttävää. se voi olla ihan mikä vaan ikävä asia lievästä epämiellyttävyyd
Kommentit
Lähetä kommentti