Eettinen koiran kouluttaminen

Eettisyys kaikessa eläinten pidossa on sitä, että huomioidaan eläinten lajityypilliset tarpeet, hoidetaan niitä mahdollisimman hyvin ja kohdellaan niitä arvostaen. Olen pohdiskellut viime aikoina etiikkaa nimen omaan koiran koulutukseen ja testaamiseen liittyen aika paljon. Pitäisi melkein tuottaa tuonne kotisivuille jonkin teksti aiheesta, eikös kaikilla yrityksillä pidä olla eettiset periaatteet?

Aihe on myös tapetilla, koska uusi eläinsuojelulaki on lausuntokierroksella. Eläinsuojelulakiehdotus siis asettaa seuraavat kriteerit eettiselle eläintenpidolle.

Eläimen viisi vapautta:

1. Vapaus janosta ja nälästä
2. Vapaus epämukavuudesta
3. Vapaus kärsimyksestä, loukkaantumisista ja sairauksista
4. Vapaus lajityypilliseen käyttäytymiseen
5. Vapaus pelosta ja stressistä

Siinäpä mietittävää ja prosessoitavaa.

• Millaista hoitoa eläimeni saavat? 
• Onko niiden ruokinta kunnossa?
• Onko niillä aina raikasta vettä kipossa, kun tarvitsevat? 
• Säilytänkö niitä kesäkuumalla tai talvipakkasella autossa?
• Onko niillä kylmä tai kuuma?
• Saako ne hoitoa sairauksiinsa?
• Tunnistanko, koska ne ovat sairaita?
• Hoidanko turkkia niin, kuin on tarpellista?
• Mites eläinteni henkinen hyvinvointi?
• Pelkääkö ne jotain?
• Olenko minä niistä pelottava ja kuinka usein?
• Kärsivätkö ne minun hermojeni heikkoudesta?
• Olenko kohtuuton vaatimuksissani?
• Olenko edes opettanut niille kunnolla sitä, mitä vaadin?
• Onko niillä paha mieli koulutuksen yhteydessä?
• Sattuuko niihin tai kokeeko ne fyysistä epämukavuuden tunnetta koulutuksen yhteydessä?
• Stressaako ne elämästään yleensä?
• Entäs koulutuksesta?
• Osaanko minä lukea niiden stressin tai mielipahan merkkejä?
• jne.

Kun tässä kouluttelee omia ja myös muiden koiria, niin on kyllä syytä miettiä, millaista on eettinen koiran kouluttaminen. Mielestäni se on sellaista, että huolehditaan, että koiralla on koko koulutuksen ajan hyvä mieli ja se ei koe fyysistä tai psyykkistä epämiellyttävyyttä tai pakkoa tai kipua. Koulutus on silloin onnistunut, kun koira tulee paikalle innolla ja lähtee sieltä hyvillä mielin.

Nykytutkimus on tullut siihen tulokseen, että kaikki nisäkkäät ja jopa muutkin eläimet oppivat ja tuntevat suurin piirtein samalla tavalla. Eläimiin luen myös ison ihmisapinan, jonka latinankielinen nimi on Homo Sapiens. Koulutuksen kannalta on siis suunnattoman suositeltavaa, että sekä Homo Sapiens että Canis Familiaris ovat onnellisessa ja iloisessa mielentilassa hymyssä suin ja korvat höröllään. Elämäänsä tyytyväinen olento oppii parhaiten.

Mitä voisi tulla mieleen kouluttamisesta, jossa kenellekään ei tule hyvä mieli. Pakkonouto on hyvä esimerkki. Ei voi olla eläimestä mukavaa, että sen suu väännetään auki ja dami survotaan suuhun. Sitä saattaa jopa hyvinkin sattua. Tai sitten klassinen tapa tehdä pakkonoutoa: nipistetään korvaa niin kauan, kunnes koira avaa suunsa ja dami/kapula saadaan suuhun ja kipu lakkaa. Pakkonouto voi toimia, mutta melko todella suurella todennäköisyydellä se aiheuttaa esineen rikkomista, puremista, murskaamista, tiputtelua, noudosta kieltäytymistä jne. Stressireaktioita siis. Kauhein noutoon liittyvä juttu, jonka kuulin koiran omistajalta itseltään, että kun koira oli purrut riistan rikki, niin hänpä oli noutokapulaan kiertänyt piikkilankaa ja ottanut pakkonoutoa. Kyllä ihminen on kekseliäs.

Toinen mikä varmasti sattuu koiraa on niskasta tai kaulanahkasta nostaminen ja roikottaminen. Olen syyllistynyt siihen itsekin. Ajattelepas omalle kohdalle, kyllä muuten sattuu. Kolmas, joka sattuu varmasti on repiminen ja nykiminen taluttimestaesta. Olen joskus nähnyt todella vahvoja tempaisuja, joita on tehty "korjaamismielessä".

Eräs asia, mikä mielestäni on hyvän kouluttajan merkki, on se, että hän ei koskaan koske toisen koiraan väkivalloin ja pyytää luvan, jos tarvitsee koskea. Eettisesti ajatteleva kouluttaja ei säikäyttele koiraa, ei revi taluttimesta tai pahimmoillaan heittele selälleen. Tällaisilla toimenpiteillä voidaan aiheuttaa pysyviä traumoja koiralle, varsinkin jos kyseessä on herkempi yksilö. Eettisesti ajatteleva kouluttaja ajattelee koulutettaviensa henkistä ja fyysistä hyvinvointia koskien siis myös koulutettavaa ihmistä.

Ihmisestä tulikin mieleen, että kun koulutetaan koiria, niin koulutetaan niiden ihmisiä. Näitä ihmisiä tulee kohdella hyvin ja varmistaa, että he ymmärtävät, mitä heille yritetään opettaa. Ei saa nolata ja aiheuttaa pahaa mieltä. Käsi ylös, jos joskus on koulutuksesta jäänyt paha mieli! Hep! Minulla ainakin on kokemusta siitä. Eettisen eläinten kohtelun lisäksi, tulee kohdella niiden omistajiakin eettisesti.

Mitäpä omasta koirankouluttamisesta? Joskus aikoinaan oli usein paha mieli, kun tuli koiran kanssa treenaamasta. Kouluttaminen oli jotenkin pakottamista ja usein tuli tuijoteltua vain koiran virheitä ja annettua palautetta vain niistä. Oli melko totista hommaa. Sittemmin melkoisen aivomyrskyn jälkeen olen päättänyt, että tehdään treeneistä kivoja ja hauskoja ja siellä saa ja pitää nauraa. Ei välttämättä kaiken tarvitse mennä putkeen. Virheitä oppii ja ensi kerralla uudestaan. Tavoite on, että meillä molemmilla on hauskaa ja hyvä mieli ja halu jatkaa ensi kerralla. 

Pakkopakko noudosta puheen ollen: kuvasin taannoin Visiolla videon Ninnistä, joka on nyt 7 kk vanha. Ninnille nouto on tehty käänteisesti ketjuttamalla eli ajoitettu luovutuksesta (video on Instagrammissa vain). Aika hieno, eikö ja yhtään ei ole pakotettu:

Ninnin kanssa hallitreeneissä! #koirakouluvisio #lahjattomattreenaa #cockeri #pwntu #lintukoira

Henkilön Koiraharrastaja (@koiraharrastaja) jakama julkaisu Tammi 8, 2018 kello 3.05 PST