Pentuja ja kyyhkysiä
Lintukoiran kouluttamiseen tarvitaan riistaa, muuten niitä ei voida kouluttaa siihen standardiin, mikä on toivottavaa. Riistaa voi olla vaikea saada käsiinsä tarvittavia määriä. Meillä oli J-pentujen kanssa mahdollisuus päästä kokeilemaan häiriöharjoittelua viestikyyhkyillä. Viestikyyhkysiä kasvatetaan Suomessakin niin viesti- kuin koirankoulutustarkoituksiin. Viestikyyhkyllä on sellainen etu, että se palaa syntymälakkaansa, kun se päästetään vapaaksi. Näin ollen samaa lintua voidaan käyttää usein. Lisäksi ne on melko helppo totuttaa koiriin.
Niinpä Ninni, Juki ja Ukko pääsivät Lotan (Nauravakoira) kyyhkyslakkaan. Ensin niille tuli melko voimakas reaktio ja into, mutta yllättävän nopeasti ne alkoivat tarjoamaan katsekontaktia, istumista ja luoksetuloa, vaikka linnut olivat aivan vieressä. Treenisession idea oli, että pennut oppisivat tekemään yhteistyötä ja luopumaan linnuista. Ja se alkoikin jokaisen kohdalla toimia. Impulssikontrolli olisi tavoitteena.
Pääsin myös Miinan kanssa katsomaan ihan verkkoaidan sisään lintuja. Se toimi, niin kuin oletin VOI-1 tasoisen koiran tekevän (hyvin), mutta niin kuin aina, tunsin itseni statistiksi sen kanssa. Eli toivoisin, että se olisi minun kanssani samassa "kuplassa" eikä omassaan. Se on näennäisen hillitty, mutta siitä näkee, että kiehuu. Viimeistään sen tietää siitä, että se ei pysty syömään. Testaan usein sen kierroksia sillä. Miina on koulutettu toisella tavalla, kun nyt vien tuota pentua. Miina on ollut kaikin puolin helppo koulutettava ja mukava jahtikaveri, mutta nyt haluan koiran, joka tekee sitä nimenomaan minun kanssani ja pystyy ottamaan kontaktia ihan joka tilanteessa. Sitä on vaikea kuvata ja yksi syy voi olla, että en ole koiran isäntä (vaan isännän vaimo). Joskus tuntuu ihan väärältä, että minä olen mahdollistanut koiran elämässä paljon enemmän mukavia asioita kuin sen isäntä, jolla ei ole niin paljon aikaan. Kuitenkin koira valitsee hänet 100%. Tämä mielestäni näkyy meidän yhteistyössä.
Niinpä Ninnin kanssa on vahvistettu yhteistyötä alusta lähtien ihan simppeleillä jutuilla. Katsekontaktia on alettu vahvistaa jo pikkupentuna, se on opetettu pyytämään huomiota istumalla ja olen häiriötreenannut sen kanssa jo pitkään eri paikoissa tekemällä käsikosketusta, katsekontaktia ja simppeleitä esineen maasta käteen poimimisia. Olen myös vienyt sitä paikkoihin, joissa on lintuja ja tehnyt em. harjoituksia siellä. Niinpä se on tällä hetkellä hyvin kontaktinhakuinen ja istuu tillittää. Toki edessä on vaikka mitä kompastuksia, mutta tällä hetkellä on hyvä mieli. Ainoa, johon nyt pitää alkaa puuttumaan on se, että se ei pidä, kun treenaan muita koiriani. Siispä sen kitkeminen alkaa nyt.
Hyvä päivä! Kiitos Lotta!
Niinpä Ninni, Juki ja Ukko pääsivät Lotan (Nauravakoira) kyyhkyslakkaan. Ensin niille tuli melko voimakas reaktio ja into, mutta yllättävän nopeasti ne alkoivat tarjoamaan katsekontaktia, istumista ja luoksetuloa, vaikka linnut olivat aivan vieressä. Treenisession idea oli, että pennut oppisivat tekemään yhteistyötä ja luopumaan linnuista. Ja se alkoikin jokaisen kohdalla toimia. Impulssikontrolli olisi tavoitteena.
 |
| Ukko fokusoi omistajaansa |
Pääsin myös Miinan kanssa katsomaan ihan verkkoaidan sisään lintuja. Se toimi, niin kuin oletin VOI-1 tasoisen koiran tekevän (hyvin), mutta niin kuin aina, tunsin itseni statistiksi sen kanssa. Eli toivoisin, että se olisi minun kanssani samassa "kuplassa" eikä omassaan. Se on näennäisen hillitty, mutta siitä näkee, että kiehuu. Viimeistään sen tietää siitä, että se ei pysty syömään. Testaan usein sen kierroksia sillä. Miina on koulutettu toisella tavalla, kun nyt vien tuota pentua. Miina on ollut kaikin puolin helppo koulutettava ja mukava jahtikaveri, mutta nyt haluan koiran, joka tekee sitä nimenomaan minun kanssani ja pystyy ottamaan kontaktia ihan joka tilanteessa. Sitä on vaikea kuvata ja yksi syy voi olla, että en ole koiran isäntä (vaan isännän vaimo). Joskus tuntuu ihan väärältä, että minä olen mahdollistanut koiran elämässä paljon enemmän mukavia asioita kuin sen isäntä, jolla ei ole niin paljon aikaan. Kuitenkin koira valitsee hänet 100%. Tämä mielestäni näkyy meidän yhteistyössä.
Niinpä Ninnin kanssa on vahvistettu yhteistyötä alusta lähtien ihan simppeleillä jutuilla. Katsekontaktia on alettu vahvistaa jo pikkupentuna, se on opetettu pyytämään huomiota istumalla ja olen häiriötreenannut sen kanssa jo pitkään eri paikoissa tekemällä käsikosketusta, katsekontaktia ja simppeleitä esineen maasta käteen poimimisia. Olen myös vienyt sitä paikkoihin, joissa on lintuja ja tehnyt em. harjoituksia siellä. Niinpä se on tällä hetkellä hyvin kontaktinhakuinen ja istuu tillittää. Toki edessä on vaikka mitä kompastuksia, mutta tällä hetkellä on hyvä mieli. Ainoa, johon nyt pitää alkaa puuttumaan on se, että se ei pidä, kun treenaan muita koiriani. Siispä sen kitkeminen alkaa nyt.
Hyvä päivä! Kiitos Lotta!
Kommentit
Lähetä kommentti