Pentujen kehitystä
Niin se aika kuluu. Pennut ovat huomenna kolme viikkoa vanhoja. Viime sunnuntain ja maanantain vaiheilla kaikilla aukesivat silmät. Ja vaikuttaisi siltä, että kuulokin ilmaantunut jokaiselle. Nousevat hyvin jo neljälle jalalle ja etenevät huojuen, mutta varmasti haluamaansa suuntaan. Leikkiminen on myös alkanut. Leikkivät toisillaan ja hieman myös leluilla. Olen laittanut tyynyä ja pientä estettä niille, jotta pääsevät kehittämään lihaksiensa hallintaa ja motoriikkaa. Tasaisella alustalla ne eivät pääse kehittymään kunnolla.
Ensimmäiset karkasivat jo pentulaatikosta, joten muuttivat eilen isojen koirien tiloihin omaan aitaukseen. Se on isompi, joten siinä on helpompi möyriä ja painia kaverin kanssa. Sinne voi sitten viritellä tekemistä pennuille. Vaikka meillä ne kyllä aika paljon saavat olla vapaana muiden seassa. Mummut leikkivät niiden kanssa, kun ovat isompia. Vaari taas ei ihan ymmärrä pieniä pentuja. Vaari leikkii mielellään isompien pentujen kanssa. Ninnillä riittää leikittäjiä tulevaisuudessa.
Ninni on siis pentueen ainoa narttu (L. Jasmin), joka jää meille kotiin. Vihdoinkin minulle jää oma kasvatti kotiin. Edellisen kerran niin on käynyt vuonna 2001... On mukavaa, että se on oma kolmannen polven kasvatti, joka on omista linjoista. Voitaneen jo niin sanoa? Minulla on ollut tavoitteena tehdä oma linja. Se ei ole ollut helppoa. Kaikenlaista on tapahtunut vuosien varrella. Mutta Ninni nyt on oma tekele. Niinhän niistä sanotaan: itse kun tekee, niin tulee sellainen, kun sattuu tulemaan. 😆
Pennut ovat saaneet nimet: Jack, Jago, Jolly, Jo ja Jasmin. Jack on ainoa, joka ei löytynyt hobittinimistä ja hobitithan tavanomaisesti nimeävät tyttäriään kukkien nimillä, joten Jasmin sopii oikein hyvin siihen. Olen jo vuodesta 2007 nimennyt pennut hobittien mukaan. Cockerit ovat kuin hobitteja!
Pennut ovat jo käyneet olkkarissa piknikillä:
Ovat saaneet vuohenmaitoa lautaselta. Sitten kun sen juominen sujuu, niin lisätään sinne jauhelihaa. Aion myös syöttää niitä kädestä, niin tottuvat, että ihmisen kädestä saa ruokaa.
Seuraavana rupeamme tekemään "hätkähdyksestä palautumisharjoituksia" (Startle recovery Puppy Culturessa). Tämän ikäiset pennut eivät pelkää vielä ja palautuvat nopeasti hätkähdyksistä. Eli niille tuotetaan lievästi hätkähdyttäviä ääniä ja tapauksia. Esim: ruokakippo/kirja putoaa keittiössä lattialle pentujen ollessa olohuoneessa. Tai pudotetaan tyhjä kassi niiden lähelle jne. Näin niiden palatumiskykyä voidaan stimuiloida.
Ensimmäiset pennunkatsojat ovat käyneet! Vapaana olisi kaksi urosta vielä.
Ulla
Ps. Tässä pientä videota:
Ensimmäiset karkasivat jo pentulaatikosta, joten muuttivat eilen isojen koirien tiloihin omaan aitaukseen. Se on isompi, joten siinä on helpompi möyriä ja painia kaverin kanssa. Sinne voi sitten viritellä tekemistä pennuille. Vaikka meillä ne kyllä aika paljon saavat olla vapaana muiden seassa. Mummut leikkivät niiden kanssa, kun ovat isompia. Vaari taas ei ihan ymmärrä pieniä pentuja. Vaari leikkii mielellään isompien pentujen kanssa. Ninnillä riittää leikittäjiä tulevaisuudessa.
Ninni on siis pentueen ainoa narttu (L. Jasmin), joka jää meille kotiin. Vihdoinkin minulle jää oma kasvatti kotiin. Edellisen kerran niin on käynyt vuonna 2001... On mukavaa, että se on oma kolmannen polven kasvatti, joka on omista linjoista. Voitaneen jo niin sanoa? Minulla on ollut tavoitteena tehdä oma linja. Se ei ole ollut helppoa. Kaikenlaista on tapahtunut vuosien varrella. Mutta Ninni nyt on oma tekele. Niinhän niistä sanotaan: itse kun tekee, niin tulee sellainen, kun sattuu tulemaan. 😆
Pennut ovat saaneet nimet: Jack, Jago, Jolly, Jo ja Jasmin. Jack on ainoa, joka ei löytynyt hobittinimistä ja hobitithan tavanomaisesti nimeävät tyttäriään kukkien nimillä, joten Jasmin sopii oikein hyvin siihen. Olen jo vuodesta 2007 nimennyt pennut hobittien mukaan. Cockerit ovat kuin hobitteja!
Pennut ovat jo käyneet olkkarissa piknikillä:
Ovat saaneet vuohenmaitoa lautaselta. Sitten kun sen juominen sujuu, niin lisätään sinne jauhelihaa. Aion myös syöttää niitä kädestä, niin tottuvat, että ihmisen kädestä saa ruokaa.
Seuraavana rupeamme tekemään "hätkähdyksestä palautumisharjoituksia" (Startle recovery Puppy Culturessa). Tämän ikäiset pennut eivät pelkää vielä ja palautuvat nopeasti hätkähdyksistä. Eli niille tuotetaan lievästi hätkähdyttäviä ääniä ja tapauksia. Esim: ruokakippo/kirja putoaa keittiössä lattialle pentujen ollessa olohuoneessa. Tai pudotetaan tyhjä kassi niiden lähelle jne. Näin niiden palatumiskykyä voidaan stimuiloida.
Ensimmäiset pennunkatsojat ovat käyneet! Vapaana olisi kaksi urosta vielä.
Ulla
Ps. Tässä pientä videota:
Kommentit
Lähetä kommentti