Täällä maa, kuuleko kuu?

Lintukoiran kanssa metsästävän ja kisaavan yleinen ongelma on, että yhteys koiran ja ohjaajan kanssa rakoilee riistalla. Yhteys pätkii ja rätisee kuin kännykkäyhteys välillä. Se on sen merkki, että koira ei ole enää hallinnassa ja on harjoiteltava enemmän ja oikeita asioita. Oikotietä ei ole onneen. Riistavietti ja tarve metsästää on koodattu koiran rotu- tahi lajimuistiin. Omalla rodullani (cockerspanieli) ainakin esiintyy nuorilla koirilla sitä, että ne pysähtyvät siivityksiin aluksi ikään kuin vahingossa (yllättyneisyydestä?). Mutta tämän vahingon saa kyllä purettua tuossa tuokiossa, kun laijityypillinen käyttäyminen alkaa (eli takaa-ajo). Ei niillä koirilla ole mitään koodattua pysähtymistä siellä. Se pitää rakentaa niille oikeanlaisilla harjoituksilla. Ne joiden koirat pysähtyvät siivitykseen aina (tai lähes aina, koska mikään eläin ei ole 100% varma) ovat tehneet oikeanlaisia harjoituksia riittävän paljon.


Witch-Hunt's Eddie Vedder tekee ylösajon kyyhkysellä. Kuva Jukka Paroinen


Spanielilla metsästysketju menee jotensakin näin: haku (riistan etsiminen), löytäminen, ylösajo ja pysähtyminen, nouto luvalla. (Joillain yksilöillä tavataan eri asteista vaanimista vaihtelevalla esiintymisellä).

Seisojilla se menee jotensakin taas näin: haku, löytäminen, seisominen (vaaniminen), avanssi (luvalla) ja pysähtyminen, nouto luvalla.

Tuohon kohtaan, kun ollaan riistan kanssa tekemisissä, pitäisi rakentaa vahva yhteys koiralle ja ohjaajalle. Riistasta pitää tehdä koiralle business as usual eli tavanomaista. Jo hyvin nuoren koiran kanssa voidaan alkaa harjoittelemaan riistalintujen läsnä ollessa jotain hyvin simppeliä esim. katsekontaktia, käsikosketusta tms. Näin rakennetaan sitä "postiivista pääomaa" (hehe liiketalouden tausta...) sille yhteistyölle. Tällöin on tärkeää pystyä kertomaan koska koira tekee oikein ja palkkion laatu on kriittistä, jotta koira on valmis ja pystyy tekemään yhteistyötä. Nyt on kyseessä siis operantin oppimisen positiivinen vahvistaminen. Koira oppii omista valinnoista, mikä on oikea tapa reagoida. Tässä kirjoituksessa en ota kantaa siihen, miten tämä tehdään ns. klassisesti eli perinteisillä menetelmillä. Sekin tosin on hallinnassa, koska olen tällainen "cross over-trainer", joka on vanhoilla päivillään opetellut tieteeseen perustuvan tavan kouluttaa koiraa.

operantti ehdollistuminen
positiivinen vahviste eli palkkio on jokin
mieleisen lisääminen kouluttamiseen


Eli eli, pikkuhiljaa rakennetaan koiralle kyky hallita itsensä riistan läsnä ollessa. Tässä on kysymys nk. osaamismassasta: koiralla on tarpeellinen määrä toistoja taustalla, jotta se voi osata asian. Käytännössä tämä tarkoittaa jatkuvaa harjoittelua riistan kanssa. En tarkoita tällä sitä, että otetaan varsinaisia metsästysharjoituksia, vaan kaikkea mahdollista sellaista tekemistä (istumista, seuraamista, daminpoimista, luopumista luoksetuloa, riistan luota pois lähtemistä jne.), mikä kohdistaa koiran huomion ohjaajaan, vaikka lähellä olisikin riistaeläimiä. Tämä tietysti tapahtuu koiran tason mukaan. Kriittistä on pitää kriteeri niin alhaalla, että koira pystyy suoriutumaan tehtävästä. Jos ei pysty, tehtävä on liian vaikea ja kriteeriä kuuluu laskea. 

Toinen asia, joka pitää ottaa huomioon, on se, että itse pysähtymisharjoituksia (ilman riistaa) pitää olla taustalla paljon. Niitä pitää varioida jatkuvasti koiran osaamistason mukaan. Tätä ei aikoinaan tullut kyllä ymmärrettyä. Jotenkin sitä ajatteli, että homma vaan tapahtuu. Näinhän se ei ole.

Koira on hallinnassa, kun se saadaan tulemaan riistalta pois käskyllä (liittyy myös tiedottamiseen). Jos näin ei ole, niin "needs more practise". Kun koira istuu siivitykseen, niin se luopuu silloin riistasta. Siksi erilaiset luopumisharjoitukset ovat hyviä. Näillä voidaan rakentaa koiralle sopiva toimintamalli. Liian usein näkee koiria, jotka joko menevät perään tai ovat viittä vailla siinä tilanteessa. Onpa joskus nähty _allekirjoittaneenkin_ koiria siinä tilassa. Yhteys koiran ja ohjaajan välilä on totaalisen poikki. Tähän on löydettävä työkalu.

Taas päästään siihen, että kyllä toimivan koiran saamiseksi vaaditaan paljon työtä. Joidenkin kanssa tarvitsee enemmän kuin toisten. Taidot eivät ole kovin moninaiset, mutta sitäkin tarpeellisemmat. Jos kiinnostusta ei ole tehdä sitä työtä, niin silloin kriteeri koirallekin pitää laittaa alemmaksi.

Järjestämme erilaisia kursseja riistalla toimiseen:


Vaikeaa on panna kaikkia ajatuksia "paperille", joudun ehkä taas jatkamaan aiheesta myöhemmin.

Ulla




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Luoksetulo pillillä

Pienen pennun liikunta ja kehitys (8-12 viikkoa)

Se vinkuu!