Nigel Dear: The Competitive Gundog - Field Trials and Working Tests

Osasin odottaa mielenkiintoista kirjaa ja se olikin. Jokaisen, joka hiukankin on kiinnostunut field trialeista, olisi syytä lukea tämä kirja. Ja oli erittäin opettavaista lukea kaikkien lintukoiraryhmän "alaryhmien" kokeista. Kirja kattaa siis noutajat (retriever), spanielit, mannermaiset seisojat (HPR=Hunt, Point, Retrieve) ja setterit ja pointterit.

Kirja alkaa kertomalla field trialeista ja working testeistä noin yleensä. Sitten seuraa hitunen historiaa. Kuinka niitä järjestään? Miten niihin osallistutaan? Kuinka koirat arvotaan jne? Kuinka paljon niitä järjestetään? Oli mielenkiintoista tietää, että noutajille vuonna 2010 järjestettiin 298 field trialia, spanieleille 238, pointtereille ja settereille 42 ja mannermaisille 72. Olen aina pitänyt knoppitiedosta ja tuo on juuri sitä. Jännittävää oli tietää, että setterit ja pointterit ovat noinkin marginaalissa kotimaassaan. Hauska oli myös huomata, kuinka ihanan brittiläisen monimutkaisesti asiat voidaan hoitaa... Ja kuin monella tavalla meillä on asiat kehittyneitä: esimerkiksi kokeet julkaistaan kootusti Koirammessa. Näin ei ole Briteissä. Pitää melkein kuulua joka kerhoon, että saa tietoonsa mitä missäkin järjestetään.

Sitten alkaakin eri field trialeiden käyminen läpi: ensimmäisenä on vuorossa noutajat. Itse en ole koskaan ollut noutajien kokeissa, mutta käsittääkseni suomalaiset A-kokeen sännöt noutajien field trialeiden sääntöjä varsin tarkasti. Sitten on vuorossa spanielit, mannermaiset ja lopuksi englantilaiset kanakoirat. Kirjassa käydään läpi ilmoittautuminen ja koepaikalle saapuminen, eri luokat ja koetyypit ja niiden kulku, vaatimukset ja tehtävät, arvostelut ja annetaan vinkkejä, miten suoriutuu parhaiten. Erityisen kiinnostavaa oli tuulen käytön painottaminen kanakoirilla. Oli muutenkin mielenkiintoista vertailla eri rotujen kokeita. Olisiko tällainen kirja suomalaisista kokeista kenties hyvä?

Sitten on vuorossa working testit samassa järjestyksessä edeten (ei enlantilaiset kanakoirat). Nämä testit kiehtovat minua. Spanieleillekin on joku joskus ehdottanut kylmänriistankoetta ja working testissä minusta olisi oikein hieno pohja sille. Samalla se olisi sekä ponnahduslauta oikeisiin hommiin että kokeisiin. Ja toinen pointti, jonka kirjan kirjoittajakin nostaa esiin on koulutuksellinen: tarjoaa mahdollisuuksia harjoitella itselleen vieraissa maastoissa ja kenties harjoituksia, jollaisia ei itselle tule mieleen.

Working testien jälkeen käsitellään mannermaisten seisojien Spring and Grouse Pointingia, joka on siis nimensä mukaisesti peltokanalinnuilla tai riekolla tehty seisontakoe. Ja lopuksi ennen field trial-sääntöjä on The Working Gundog Certificate, joka on suunnattu niille, jotka haluavat todistuksen siitä, että ovat saavuttaneet hyvän tason metsästyskoulutuksessaan ja koiran ominaisuuksissa, mutta eivät halua kilpailla field trialeissa. On ehkä hiukan meidän taippareiden tyyppinen?

Ja lopuksi sokerina pohjalla on aina niin hyödylliset field trial säännöt (vuodelta 2010).

Arvio kirjasta yhdellä sanalla: Erinomainen!

Nigel Dear: The Competitive Gundog - Field Trials and Working Tests