Voiko koiraa kouluttaa ilman rankaisuja?

Vastaus on, että ei voi! Rankaisu on jokainen asia, joka vähentää toimintaa. Se voi olla ihan pienikin asia. Vaikka ohjaajan pieni murahdus (P+) tai ovi menee rynnivän koiran nenän edestä kiinni (P-). P+ tarkoittaa siis positiivista rankaisua eli plussataan jotain ikävää tilanteeseen ja P- tarkoittaa negatiivista rankaisua, eli jotain miellyttävää miinustetaan tilanteesta.




Motivaatio tämän kirjoittamiseen syntyi erään Facebook-ryhmän keskustelusta (ei metsästyskoiraharrastajia). Heillä on käytössä sana pakote, joka on siis rankaisu, jolla pyritään ottamaan koira hallintaan: koira vetää hihnassa, napakka nykäisy (pakote) ja koira lakkaa vetämästä ja saa kehun tms. Tämä on siis rankaisun käyttöä koulutuksessa. Tämä on myös erittäin klassinen tapa kouluttaa: etsitään virhe ja lähdetään kitkemään sitä positiivisen rankaisun kautta.

Myös nk. operantin koulutustavan kannattajat (usein kukkahattutädeksi-ja sediksi kutsutut) joutuvat käyttämään rankaisua väkisinkin. Tämä kuitenkin suurimmaksi osaksi tapahtuu toista tietä: eli negatiivisen rankaisun kautta. Koira vetää (haluaa mennä eteen päin), ohjaaja pysähtyy tai vaihtaa suuntaa, koira lakkaa vetämästä. Koiralta viedään siis pois se, mitä se haluaa: edetä. Tähän yhdistetään vahviste (kehu, makupala, leikki jne.), kun veto lakkaa. Palkkion poisto on siis rankaisu. Tähän liittyy olennaisesti se, että pitää tietää ja ymmärtää, mikä on koirasta palkitsevaa.

Tuo vetäminen on muuten mielenkiintoinen juttu. Siinä nimittäin automaattisesti tuleva rankaisu (eli kireä tai kuristava panta/hihna) ei ylitä koiran himoitsemaa asiaa eli etenemistä. Siksi koirat voivat vetää kuin "hullut", vaikka ovat kuristumassa. Tämä pätee monessa muussakin koiran koulutuksessa: palkkion vahvuus ylittää rankaisun. Esim. koira nuuhkii toisen koiran takapuolta. Ohjaaja kutsuu koiran luokseen. Ei tule. Ohjaaja menettää hermonsa ja karjuu. Koira haistelee edelleen toisen koiran takapuolta. Tai koira menee toistuvasti linnun perään metsästystilanteessa. Ohjaaja menettää hermonsa ja antaa kurinpalatusta. Koira jatkaa peräänmenoa: palkkio on vahvempi kuin rankaisu.

Koska rankaisua ei voi poistaa koulutuksesta, niin pitää mennä vähimmän mahdolllisen vahingon kautta. Aina on harkittava sitä, että kuinka pahalta jokin tuntee. Eläinsuojelulain mukaan kivun tuottaminen eläimille ei ole sallittua. Tekisikö niin toiselle ihmiselle esim. lapselle? Pelottelisiko tai satuttaisi lasta? Tiedämme kuitenkin, että koira on älylliseltä tasoltaan korkeintaan leikki-ikäisen lapsen tasolla ja tuntee kipua ja pelkoa. Rankaisut tulee suhteuttaa tähän ja ottaa myös huomioon se, että rankaisuilla on tapana koventua ikään kuin vahingossa. Negatiivisen rankaisun käytössä koira ei pelkää eikä tunne kipua. Se menettää sen, mitä eniten haluaa (on muuten iso rankaisu). Vähän kuin metsästäjältä vietäisiin aseet rattijuopumuksesta (negatiivinen rankaisu, joka aiheuttaa mielipahaa). Toki voidaan miettiä, että onko tämä jo liian vahva "meni airot, menköön venekin"-rankaisu, joka saattaa sekin aiheuttaa välinpitämättömyyttä.

Ensin opetetaan koiralle asiat. Nostetaan kriteeriä hitaasti, mutta varmasti. Vahvistetaan oikeaa käytöstä. Jos on tarve rankaista, käytetään miedointa mahdollista rankaisua: koira käyttäytyy pöllösti haussa. Se pannaan rauhallisesti kiinni (P-), jolloin se ei pääse tekemään sitä, mitä haluaa ja joutuu miettimään. Yleensä tämä riittää yhdistettynä ohjaajan rauhalliseen mielentilaan.

Alla on huikea TED-talk Ian Dunbarilta, joka puhuu kouluttamisen perusteista. Kannattaa katsoa!



Ian Dunbar on sanonut näin sähköpannasta (koskee myös kaikkea muutakin kivun tai pelon tuottamista)
To use shock as an effective dog training method you will need:
  • A thorough understanding of canine behavior.
  • A thorough understanding of learning theory.
  • Impeccable timing...
...And if you have those three things, you don’t need a shock collar. 
                                                  — Dr. Ian Dunbar

Olisko viikon epistola tässä? Kyyhkyjahtia odotellessa...

Ulla



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Luoksetulo pillillä

Pienen pennun liikunta ja kehitys (8-12 viikkoa)

Se vinkuu!