Liikunta on hyväksi pennun fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle. Koirat on luotu liikkumaan ja ne saavat suurta nautintoa juoksemisesta ja fyysisistä haasteista. Pienen pennun omistajalle voi olla haasteellista se, että kuinka paljon sille "taapreolle" annetaan liikuntaa ja kuinka. Liikunta ei olle hyväksi vain pennun fysiikalle, vaan myös sen mielelle. Se tarvitsee uusia kokemuksia ja sopivia haasteita kasvaakseen toimintakykyiseksi aikuiseksi. Liikunta ja uudet kokemukset ovat tärkeitä pennun aivojen kehitykselle, edesauttaa oppimiskykyä, muistia ja jopa tunteiden hallintaa. Ulkona liikkuminen on koiralle lajinomaista toimintaa ja siis erittäin tärkeää juuri pienelle pennulle sen ollessa sosiaalistumiskaudellaan. Älä unohda tätä ja älä suotta pelkää viedä rokottamatonta pentua ulos. Varovaisuus toki on aina paikallaan, mutta maalaisjärki on tässäkin asiassa oivallinen. On kuitenkin syytä huomioida pennun ikä ja fyysinen kehitysvaihe, sillä liiallisella liikunalla voi o...
Mikä on yleensä se, mikä menee noudossa pieleen? Kokemuksen syvällä rintaäänellä se on luovutus. Vuosien varrella on tullut nähtyä yhtä sun toista noutosuoritusta. Omalla kohdallani juuri nouto oli aikoinaan se, mikä keräsi hirveän määrän stressiä. Ihan turhaan! Usein jostain syystä ohjaajan kädet eivät noudossa ole koiralle mieleisiä. Kun ohjaaja ojentaa kätensä, niin noudettava ei tulekaan käteen. Se putoaa tai koira omii tai tilanteesta syntyy käskytyssessio. Kutsun näitä vihollisen käsiksi. Koira on yhdistänyt ohjaajan kädet siihen, että niistä seuraa jotain koiran kannalta epämieluista. Enkä puhu nyt välttämättä mistään fyysisestä rankaisusta, vaan ihan siitä vaikka, että ohjaaja käyttäytyy kummallisesti koiran näkökulmasta. Tähän on olemassa ratkaisu! Opetetaan se ojennettu käsi mieleiseksi. Tämä tarkoittaa noutoharjoittelun aloittamista käsikosketuksen opettamisella. Alla Zeus-cockerimme opettelee koskettamaan kättä. Kun kämmen ojentuu, niin koira tuo kuononsa siihen kiinni...
Kommentit
Lähetä kommentti