Milloin voi kouluttaa pelkillä kehuilla?

Kävin tässä taannoin mielenkiintoisen keskustelun, joka pisti taas miettimään. Oli puhetta koirista, jotka eivät kuuntele ja siitä, että niitä haluttaisiin kouluttaa sanallisella palkalla. Koiria siis voidaan kouluttaa niin, mutta seuraavat kriteerit tulee täyttyä:

Shutterstock
  1. Koira kokee ohjaajan kiinnostavaksi
  2. Koira pitää kehuista ja niillä on sille merkistystä
  3. Ohjaaja osaa käyttää niitä.
Koira, jota ohjaaja ei kiinnosta tai kokee ympäristön paljon kiinnostavammaksi, tuskin on kiinnostunut mistään "Hyvä poika"-viestinnästä. Ohjaajan läsnäolon siis tulee olla koiralle merkityksellistä. Aina näin ei ole ja usein teinivaiheessa erityisesti.

Koiran on pitänyt oppia, että kehuminen on merkityksellistä. Toisille se tulee helpommin kuin toisille. Tässä on taas ohjaajan merkitys ihan mielettömän suuri. Mikä johtaa siihen, että ohjaajan tulee osata käyttää ja rakentaa tämä sosiaalisen palkan muoto. Se ei todellakaan tule automaattisesti kaikilta ja erittäin usein ihmiset joutuvat tekemään ison työn pystyäkseen edes sanomaan "Hyvä" koiralleen.

Itse kuulun näihin, joille suullisen palautteen antaminen on ollut aina vaikeaa. Vasta omien lasten myötä olen oppinut antamaan kiitosta. Nykyään se tulee jo melkein selkärangasta. Vaikkakin joskus jään itselleni kiinni siitä, etten vaan saa sanotuksi mitään koiralle. Parasta tässä on kuitenkin se, että sen voi oppia, jos ottaa asiakseen ja harjoittelee. Se pitää vain päättää ja toteuttaa.

Kehu vai rankaisu?
Asetelma pistää miettimään
Shutterstock
Kehujen käyttö toimii ihan samalla tavalla, kuin mikä tahansa muu palkkaaminen: sen tulee olla oikein ajoitettua ja vain silloin, kun halutaan palkata koiraa. Jos koiraa kehutaan ja "lässytellään" jatkuvasti, niin palkkion arvo laskee. Sen saa tekemättä mitään, niin miksi työskennellä? Sama asia kuin, että työnnetään nakkia suuhun, teki koira mitä tahansa. Mikään ei silloin kehity.

Eräs asia, mikä myös kannattaa ottaa tarkasteluun, on se, että usein käytetäänkin painetta ja sen poistoa ja kehu on toissijaista. Eli koulutetaan koiraa paineella ja paineen poistolla ja kehutaan siihen päälle. Tällöin ne kehut ovat ihan toissijainen juttu eikä varsinainen vahviste. Varsinainen vahviste tulee, kun paine poistuu. Oikeastaan kehun voisi kokonaan skipata tästä. Esim. 
  • Koira painetaan takapuolesta istumaan, koira istuu ja vahviste on se, että käden tuottama paine poistuu => istuminen lisääntyy. 
  • Koira vetää hihnassa, ohjaaja nykäisee, koira lopettaa vetämisen, hihna löystyy ja se on paineen poisto. Vetämättömyys lisääntyy.
  •  Paineen käyttäminen vaatii myös osaamista.

Tunnustan heti, että itse tulee käytettyä painetta joskus hakuharjoituksissa, jos koira ei käänny heti tai jättää noudattamatta kutsua tai käännösvihjettä. Saatan huudahtaa ja juosta perään ja usein se riittää. Toisinaan pistän koiran kiinni kokonaan. Tämän teen kuitenkin ilman mitään sen voimakkaampaa tunnetta. Joskus tulee käytettyä painetta myös, jos koira ei istu heti: astun kohden koiraa ja se yleensä riittää. Joskus myös fyysisesti estän koiraa. Nämä tulevat ihan selkärangasta, mutta pääsääntöisesti en pyri niihin. 



Mitä minä miettisin tässä kohtaa, että:
  1. Mistä koira pitää? Mikä toimii kyseiselle yksilölle vahvisteena?
  2. Mitä ohjaaja osaa ja pystyy käyttämään?
  3. Olemaan joustava palkitsemistavoissa, koska se saattaa hyvinkin mahdollistaa nopeamman etenemisen ja paremman lopputuleman.
  4. Häiriöt ja ympäristöt=> Onko edes mahdollista onnistua? => jos mikään ei tunnu toimivan, niin tilanne on liian haastava
  5. Kriteeri: onko se koiralle sopivalla tasolla?
  6. Ajoitus: tuleeko kehut/tms. oikeaan kohtaan?
  7. Onko koiralla tarpeeksi treeniä eli toistoja taustalla?
=> kaikki palaa aina perusteisiin...

Mukavaa itsenäisyyspäivää!

Ulla

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pienen pennun liikunta ja kehitys (8-12 viikkoa)

Luoksetulo pillillä

Positiivinen rankaisu ja negatiivinen vahvistaminen, siis what?